vorlas

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vorlesen (sivulauseessa; päälauseessa las vor)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vorlesen (sivulauseessa; päälauseessa las vor)