vuorenhuippu

Suomi

Substantiivi

vuorenhuippu

1. vuoren korkein kohta

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋuo̯renˌhui̯pːu/
• tavutus: vuo‧ren‧huip‧pu

Etymologia

yhdyssana osista vuori (genetiivi) ja huippu

Käännökset

1. vuoren korkein kohta

englanti: mountaintop, summit ruotsi: bergstopp

saksa: Bergspitze f., Gipfel m.

Aiheesta muualla

• vuorenhuippu Kielitoimiston sanakirjassa