wahhabilaisuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
wahhabilaisuus (40)
- Arabiassa 1700-luvulla syntynyt sunnilaisen islamin suuntaus, joka pyrkii palauttamaan islamin juurilleen ja karsimaan siihen myöhemmin omaksutut tavat
Etymologia muokkaa
- suuntauksen perustaneen islamilaisen lainoppineen Muhammad ibn Abd-al-Wahhabin sukunimestä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | wahhabilaisuus | wahhabilaisuudet |
| genetiivi | wahhabilaisuuden | wahhabilaisuuksien |
| partitiivi | wahhabilaisuutta | wahhabilaisuuksia |
| akkusatiivi | wahhabilaisuus; wahhabilaisuuden |
wahhabilaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | wahhabilaisuudessa | wahhabilaisuuksissa |
| elatiivi | wahhabilaisuudesta | wahhabilaisuuksista |
| illatiivi | wahhabilaisuuteen | wahhabilaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | wahhabilaisuudella | wahhabilaisuuksilla |
| ablatiivi | wahhabilaisuudelta | wahhabilaisuuksilta |
| allatiivi | wahhabilaisuudelle | wahhabilaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | wahhabilaisuutena | wahhabilaisuuksina |
| translatiivi | wahhabilaisuudeksi | wahhabilaisuuksiksi |
| abessiivi | wahhabilaisuudetta | wahhabilaisuuksitta |
| instruktiivi | – | wahhabilaisuuksin |
| komitatiivi | – | wahhabilaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | wahhabilaisuude- | |
| vahva vartalo | wahhabilaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
wahhabilaisuut- | |
Käännökset muokkaa
1. sunnilaisen islamin vanhoillinen suuntaus
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- wahhabilaisuus Kielitoimiston sanakirjassa