yhtenäisyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
yhtenäisyys (40)
- se, että on yhtenäinen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈyht̪eˌnæi̯syːs/
- tavutus: yh‧te‧näi‧syys
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhtenäisyys | yhtenäisyydet |
genetiivi | yhtenäisyyden | yhtenäisyyksien |
partitiivi | yhtenäisyyttä | yhtenäisyyksiä |
akkusatiivi | yhtenäisyys; yhtenäisyyden |
yhtenäisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhtenäisyydessä | yhtenäisyyksissä |
elatiivi | yhtenäisyydestä | yhtenäisyyksistä |
illatiivi | yhtenäisyyteen | yhtenäisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhtenäisyydellä | yhtenäisyyksillä |
ablatiivi | yhtenäisyydeltä | yhtenäisyyksiltä |
allatiivi | yhtenäisyydelle | yhtenäisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhtenäisyytenä | yhtenäisyyksinä |
translatiivi | yhtenäisyydeksi | yhtenäisyyksiksi |
abessiivi | yhtenäisyydettä | yhtenäisyyksittä |
instruktiivi | – | yhtenäisyyksin |
komitatiivi | – | yhtenäisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yhtenäisyyde- | |
vahva vartalo | yhtenäisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
yhtenäisyyt- |
Etymologia muokkaa
sanan yhtenäinen vartalosta yhtenäis- ja suffiksista -yys
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- yhtenäisyys Kielitoimiston sanakirjassa