yksilöinyt
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
yksilöinyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä yksilöidä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksilöinyt | yksilöineet |
| genetiivi | yksilöineen | yksilöineiden yksilöineitten |
| partitiivi | yksilöinyttä | yksilöineitä |
| akkusatiivi | yksilöinyt; yksilöineen | yksilöineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksilöineessä | yksilöineissä |
| elatiivi | yksilöineestä | yksilöineistä |
| illatiivi | yksilöineeseen | yksilöineisiin yksilöineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksilöineellä | yksilöineillä |
| ablatiivi | yksilöineeltä | yksilöineiltä |
| allatiivi | yksilöineelle | yksilöineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksilöineenä | yksilöineinä |
| translatiivi | yksilöineeksi | yksilöineiksi |
| abessiivi | yksilöineettä | yksilöineittä |
| instruktiivi | – | yksilöinein |
| komitatiivi | – | yksilöineine |