ympyröiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaympyröiminen (38)
- teonnimi verbistä ympyröidä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ympyröiminen | ympyröimiset |
genetiivi | ympyröimisen | ympyröimisten ympyröimisien |
partitiivi | ympyröimistä | ympyröimisiä |
akkusatiivi | ympyröiminen; ympyröimisen |
ympyröimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ympyröimisessä | ympyröimisissä |
elatiivi | ympyröimisestä | ympyröimisistä |
illatiivi | ympyröimiseen | ympyröimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ympyröimisellä | ympyröimisillä |
ablatiivi | ympyröimiseltä | ympyröimisiltä |
allatiivi | ympyröimiselle | ympyröimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ympyröimisenä (ympyröimisnä) |
ympyröimisinä |
translatiivi | ympyröimiseksi | ympyröimisiksi |
abessiivi | ympyröimisettä | ympyröimisittä |
instruktiivi | – | ympyröimisin |
komitatiivi | – | ympyröimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ympyröimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ympyröimis- |