zerstörte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä zerstören
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä zerstören
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä zerstören
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä zerstören
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta zerstört (joka on partisiipin perfekti sanasta zerstören)