ärtyneisyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ärtyneisyys (40)
- se, että on ärtynyt
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈært̪yˌnei̯syːs/
- tavutus: är‧ty‧nei‧syys
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärtyneisyys | ärtyneisyydet |
genetiivi | ärtyneisyyden | ärtyneisyyksien |
partitiivi | ärtyneisyyttä | ärtyneisyyksiä |
akkusatiivi | ärtyneisyys; ärtyneisyyden |
ärtyneisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärtyneisyydessä | ärtyneisyyksissä |
elatiivi | ärtyneisyydestä | ärtyneisyyksistä |
illatiivi | ärtyneisyyteen | ärtyneisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärtyneisyydellä | ärtyneisyyksillä |
ablatiivi | ärtyneisyydeltä | ärtyneisyyksiltä |
allatiivi | ärtyneisyydelle | ärtyneisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärtyneisyytenä | ärtyneisyyksinä |
translatiivi | ärtyneisyydeksi | ärtyneisyyksiksi |
abessiivi | ärtyneisyydettä | ärtyneisyyksittä |
instruktiivi | – | ärtyneisyyksin |
komitatiivi | – | ärtyneisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ärtyneisyyde- | |
vahva vartalo | ärtyneisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
ärtyneisyyt- |
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
- (vanhahtava) ärsyyntyneisyys