šamaani
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
šamaani (5)
- alkuperäiskulttuureissa henkilö, jonka tehtävänä on toimia parantajana ja henkimaailman asioiden tuntijana; tietäjä, poppamies
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʃɑmɑːni/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | šamaani | šamaanit |
| genetiivi | šamaanin | šamaanien (šamaanein) |
| partitiivi | šamaania | šamaaneja |
| akkusatiivi | šamaani; šamaanin |
šamaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | šamaanissa | šamaaneissa |
| elatiivi | šamaanista | šamaaneista |
| illatiivi | šamaaniin | šamaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | šamaanilla | šamaaneilla |
| ablatiivi | šamaanilta | šamaaneilta |
| allatiivi | šamaanille | šamaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | šamaanina | šamaaneina |
| translatiivi | šamaaniksi | šamaaneiksi |
| abessiivi | šamaanitta | šamaaneitta |
| instruktiivi | – | šamaanein |
| komitatiivi | – | šamaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | šamaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- tunguusikielistä venäjän kautta