Wikipedia
Katso artikkeli Hentunen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Erisnimi muokkaa

Hentunen (38)

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Hentunen Hentuset
genetiivi Hentusen Hentusten
Hentusien
partitiivi Hentusta Hentusia
akkusatiivi Hentunen;
Hentusen
Hentuset
sisäpaikallissijat
inessiivi Hentusessa Hentusissa
elatiivi Hentusesta Hentusista
illatiivi Hentuseen Hentusiin
ulkopaikallissijat
adessiivi Hentusella Hentusilla
ablatiivi Hentuselta Hentusilta
allatiivi Hentuselle Hentusille
muut sijamuodot
essiivi Hentusena
(Hentusna)
Hentusina
translatiivi Hentuseksi Hentusiksi
abessiivi Hentusetta Hentusitta
instruktiivi Hentusin
komitatiivi Hentusine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Hentuse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
Hentus-

Etymologia muokkaa

etu- tai talonnimestä Hentu, Henttu[1]

Viitteet muokkaa

  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.