Raatikainen
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Raatikainen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Raatikainen | Raatikaiset |
genetiivi | Raatikaisen | Raatikaisten Raatikaisien |
partitiivi | Raatikaista | Raatikaisia |
akkusatiivi | Raatikainen; Raatikaisen |
Raatikaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Raatikaisessa | Raatikaisissa |
elatiivi | Raatikaisesta | Raatikaisista |
illatiivi | Raatikaiseen | Raatikaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Raatikaisella | Raatikaisilla |
ablatiivi | Raatikaiselta | Raatikaisilta |
allatiivi | Raatikaiselle | Raatikaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Raatikaisena (Raatikaisna) |
Raatikaisina |
translatiivi | Raatikaiseksi | Raatikaisiksi |
abessiivi | Raatikaisetta | Raatikaisitta |
instruktiivi | – | Raatikaisin |
komitatiivi | – | Raatikaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Raatikaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Raatikais- |
Etymologia muokkaa
Itä-Suomessa ehkä venäläisestä Родивон (Rodivon) -nimestä periytyvistä ortodoksisista ristimänimistä Rati, Ratia, Ratikka. Länsi-Suomessa alasaksalaisesta nimestä Rade, Radi, Radecke, Raticke.[1]
Savossa nimeä tavataan 1500-luvun puolivälistä alkaen.[2]
Viitteet muokkaa
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.