Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ailahdus (39)

  1. ailahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑi̯lɑhdus/
  • tavutus: ai‧lah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ailahdus ailahdukset
genetiivi ailahduksen ailahdusten
ailahduksien
partitiivi ailahdusta ailahduksia
akkusatiivi ailahdus;
ailahduksen
ailahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ailahduksessa ailahduksissa
elatiivi ailahduksesta ailahduksista
illatiivi ailahdukseen ailahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ailahduksella ailahduksilla
ablatiivi ailahdukselta ailahduksilta
allatiivi ailahdukselle ailahduksille
muut sijamuodot
essiivi ailahduksena ailahduksina
translatiivi ailahdukseksi ailahduksiksi
abessiivi ailahduksetta ailahduksitta
instruktiivi ailahduksin
komitatiivi ailahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ailahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ailahdus-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa