aivina
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- puhdistettu pellava- tai hamppukuitu, mistä rohtimet on erotettu
- edellisistä kudottu kangas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑi̯ʋinɑ/
- tavutus: ai‧vi‧na
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aivina | aivinat |
genetiivi | aivinan | aivinoiden aivinoitten aivinojen (aivinain) |
partitiivi | aivinaa | aivinoita aivinoja |
akkusatiivi | aivina; aivinan |
aivinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aivinassa | aivinoissa |
elatiivi | aivinasta | aivinoista |
illatiivi | aivinaan | aivinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aivinalla | aivinoilla |
ablatiivi | aivinalta | aivinoilta |
allatiivi | aivinalle | aivinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aivinana | aivinoina |
translatiivi | aivinaksi | aivinoiksi |
abessiivi | aivinatta | aivinoitta |
instruktiivi | – | aivinoin |
komitatiivi | – | aivinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aivina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
germaaninen laina[2]
Käännökset muokkaa
2. pellava- tai hamppukangas
|
Aiheesta muualla muokkaa
- aivina Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 13
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).