ajokki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- Henkilön hallussa oleva ja kulkemiseen tai kuljetukseen käyttämä eläin. Myös samaan tarkoitettu ajoneuvo.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑjokːi/
- tavutus: a‧jok‧ki
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ajokki | ajokit |
genetiivi | ajokin | ajokkien (ajokkein) |
partitiivi | ajokkia | ajokkeja |
akkusatiivi | ajokki; ajokin |
ajokit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ajokissa | ajokeissa |
elatiivi | ajokista | ajokeista |
illatiivi | ajokkiin | ajokkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ajokilla | ajokeilla |
ablatiivi | ajokilta | ajokeilta |
allatiivi | ajokille | ajokeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ajokkina | ajokkeina |
translatiivi | ajokiksi | ajokeiksi |
abessiivi | ajokitta | ajokeitta |
instruktiivi | – | ajokein |
komitatiivi | – | ajokkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ajoki- | |
vahva vartalo | ajokki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla muokkaa
- ajokki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A