Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

anapesti (5)

  1. runojalka, joka koostuu kahdesta lyhyestä ja yhdestä pitkästä (painollisesta) tavusta ( ⌣ ⌣ ─ )

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi anapesti anapestit
genetiivi anapestin anapestien
(anapestein)
partitiivi anapestia anapesteja
akkusatiivi anapesti;
anapestin
anapestit
sisäpaikallissijat
inessiivi anapestissa anapesteissa
elatiivi anapestista anapesteista
illatiivi anapestiin anapesteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi anapestilla anapesteilla
ablatiivi anapestilta anapesteilta
allatiivi anapestille anapesteille
muut sijamuodot
essiivi anapestina anapesteina
translatiivi anapestiksi anapesteiksi
abessiivi anapestitta anapesteitta
instruktiivi anapestein
komitatiivi anapesteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo anapesti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

kreikasta

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Pieni tietosanakirja. 1, A - Isonzo / toim. Jaakko Forsman ... [et al.]. Helsinki: Otava, 1925: hakusana Anapesti (Project Runebergissa)