apinointi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (alatyyliä, loukkaava) se, että apinoi; jäljittely, matkiminen
- Lopeta toi tyhmä apinointi!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑpiˌnoi̯nt̪i/
- tavutus: a‧pi‧noin‧ti
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | apinointi | apinoinnit |
genetiivi | apinoinnin | apinointien (apinointein) |
partitiivi | apinointia | apinointeja |
akkusatiivi | apinointi; apinoinnin |
apinoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | apinoinnissa | apinoinneissa |
elatiivi | apinoinnista | apinoinneista |
illatiivi | apinointiin | apinointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | apinoinnilla | apinoinneilla |
ablatiivi | apinoinnilta | apinoinneilta |
allatiivi | apinoinnille | apinoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | apinointina | apinointeina |
translatiivi | apinoinniksi | apinoinneiksi |
abessiivi | apinoinnitta | apinoinneitta |
instruktiivi | – | apinoinnein |
komitatiivi | – | apinointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | apinoinni- | |
vahva vartalo | apinointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla muokkaa
- apinointi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J