Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

areena (13)

  1. roomalaisen amfiteatterin hiekkapäälysteinen näyttämö, jota kerrotaan käytetyn taistelukenttänä
  2. näyttämö; kenttä
    Sirkuksen areenalla tapahtuu.
    Maneesin areenalla ratsastetaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑreːnɑ/
  • tavutus: a‧ree‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi areena areenat
genetiivi areenan areenoiden
areenoitten
areenojen
(areenain)
partitiivi areenaa areenoita
areenoja
akkusatiivi areena;
areenan
areenat
sisäpaikallissijat
inessiivi areenassa areenoissa
elatiivi areenasta areenoista
illatiivi areenaan areenoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi areenalla areenoilla
ablatiivi areenalta areenoilta
allatiivi areenalle areenoille
muut sijamuodot
essiivi areenana areenoina
translatiivi areenaksi areenoiksi
abessiivi areenatta areenoitta
instruktiivi areenoin
komitatiivi areenoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo areena-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • latinan arena, hiekkatanner, taistelupaikka[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • areena Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1.  : Otavan iso tietosanakirja. Osa 1, palsta 630, hakusana areena. Helsinki: Otava, 1963.