aulius
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että on aulis
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑu̯lius/ tai /ˈɑu̯liu̯s/
- tavutus: au‧li‧us / au‧lius
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aulius | auliudet |
genetiivi | auliuden | auliuksien |
partitiivi | auliutta | auliuksia |
akkusatiivi | aulius; auliuden |
auliudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | auliudessa | auliuksissa |
elatiivi | auliudesta | auliuksista |
illatiivi | auliuteen | auliuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | auliudella | auliuksilla |
ablatiivi | auliudelta | auliuksilta |
allatiivi | auliudelle | auliuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | auliutena | auliuksina |
translatiivi | auliudeksi | auliuksiksi |
abessiivi | auliudetta | auliuksitta |
instruktiivi | – | auliuksin |
komitatiivi | – | auliuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | auliude- | |
vahva vartalo | auliute- | |
konsonantti- vartalo |
auliut- |
Etymologia muokkaa
sanan aulis vartalosta auli- ja suffiksista -us
Käännökset muokkaa
1. se, että on aulis
|
Aiheesta muualla muokkaa
- aulius Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40