Wikipedia
Katso artikkeli Celesta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Celesta

Substantiivi muokkaa

celesta (13)

  1. kosketinsoitin, jota käytetään toisinaan sinfoniaorkestereissa. Soittimessa on pianon koskettimisto ja koneisto, jossa vasarat lyövät metallisia levyjä, mutta ääni muistuttaa kellopelin ääntä. Soittimen patentoi Auguste Mustel vuonna 1886 Pariisissa.

Ääntäminen muokkaa

  • ”selesta”

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi celesta celestat
genetiivi celestan celestoiden
celestoitten
celestojen
(celestain)
partitiivi celestaa celestoita
celestoja
akkusatiivi celesta;
celestan
celestat
sisäpaikallissijat
inessiivi celestassa celestoissa
elatiivi celestasta celestoista
illatiivi celestaan celestoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi celestalla celestoilla
ablatiivi celestalta celestoilta
allatiivi celestalle celestoille
muut sijamuodot
essiivi celestana celestoina
translatiivi celestaksi celestoiksi
abessiivi celestatta celestoitta
instruktiivi celestoin
komitatiivi celestoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo celesta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

celesta (monikko celestas)

  1. celesta

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

celesta f. (monikko celestas)

  1. celesta