Katso myös: Cembalo

Suomi muokkaa

Katso artikkeli Cembalo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Cembalo

Substantiivi muokkaa

cembalo (2)

  1. 1400-luvulla kehitetty kosketinsoitin, joka kuuluu pianon edeltäjiin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi cembalo cembalot
genetiivi cembalon cembalojen
cembaloiden
cembaloitten
partitiivi cembaloa cembaloita
cembaloja
akkusatiivi cembalo;
cembalon
cembalot
sisäpaikallissijat
inessiivi cembalossa cembaloissa
elatiivi cembalosta cembaloista
illatiivi cembaloon cembaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi cembalolla cembaloilla
ablatiivi cembalolta cembaloilta
allatiivi cembalolle cembaloille
muut sijamuodot
essiivi cembalona cembaloina
translatiivi cembaloksi cembaloiksi
abessiivi cembalotta cembaloitta
instruktiivi cembaloin
komitatiivi cembaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo cembalo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • cembalo Kielitoimiston sanakirjassa

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

cembalo n. 

  1. cembalo

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

cembalo m. (monikko cembali[luo])

  1. cembalo

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

cembalo yl. (3) (yks. määr. cembalon [luo], mon. epämäär. cembalor [luo], mon. määr. cembalorna [luo])

  1. cembalo