Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

deduktiivisuus (40)

  1. se, että on deduktiivinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈdedukˌt̪iːʋisuːs/
  • tavutus: de‧duk‧tii‧vi‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi deduktiivisuus deduktiivisuudet
genetiivi deduktiivisuuden deduktiivisuuksien
partitiivi deduktiivisuutta deduktiivisuuksia
akkusatiivi deduktiivisuus;
deduktiivisuuden
deduktiivisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi deduktiivisuudessa deduktiivisuuksissa
elatiivi deduktiivisuudesta deduktiivisuuksista
illatiivi deduktiivisuuteen deduktiivisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi deduktiivisuudella deduktiivisuuksilla
ablatiivi deduktiivisuudelta deduktiivisuuksilta
allatiivi deduktiivisuudelle deduktiivisuuksille
muut sijamuodot
essiivi deduktiivisuutena deduktiivisuuksina
translatiivi deduktiivisuudeksi deduktiivisuuksiksi
abessiivi deduktiivisuudetta deduktiivisuuksitta
instruktiivi deduktiivisuuksin
komitatiivi deduktiivisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo deduktiivisuude-
vahva vartalo deduktiivisuute-
konsonantti-
vartalo
deduktiivisuut-

Etymologia muokkaa

sanan deduktiivinen vartalosta deduktiivis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa