Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

diskoteekki (5-A)

  1. (vanhahtava) disko

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈdiskʷo̞ˌt̪e̞ːk̟ːi]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi diskoteekki diskoteekit
genetiivi diskoteekin diskoteekkien
(diskoteekkein)
partitiivi diskoteekkia diskoteekkeja
akkusatiivi diskoteekki;
diskoteekin
diskoteekit
sisäpaikallissijat
inessiivi diskoteekissa diskoteekeissa
elatiivi diskoteekista diskoteekeista
illatiivi diskoteekkiin diskoteekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi diskoteekilla diskoteekeilla
ablatiivi diskoteekilta diskoteekeilta
allatiivi diskoteekille diskoteekeille
muut sijamuodot
essiivi diskoteekkina diskoteekkeina
translatiivi diskoteekiksi diskoteekeiksi
abessiivi diskoteekitta diskoteekeitta
instruktiivi diskoteekein
komitatiivi diskoteekkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo diskoteeki-
vahva vartalo diskoteekki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ranskan sanasta discothèque, joka on muodostettu sanan bibliothèque ’kirjasto’ mukaan[1]

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Klaas Ruppel: Disko Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.1.2020.