dispositiivinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
dispositiivinen (38) (ei vertailuasteita)
- (oikeustiede) tahdonvaltainen, sellainen, joka on sovittavissa kesken prosessin
- Velkomusasiat ovat dispositiivisia, sillä niissä osapuolilla on sopimusvapauden nojalla laaja vapaus sopia eli disponoida riitakohteesta eli velkoja voi halutessaan vaikka antaa koko velan anteeksi ja juttu päättyy siihen.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dispositiivinen | dispositiiviset |
genetiivi | dispositiivisen | dispositiivisten dispositiivisien |
partitiivi | dispositiivista | dispositiivisia |
akkusatiivi | dispositiivinen; dispositiivisen | dispositiiviset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dispositiivisessa | dispositiivisissa |
elatiivi | dispositiivisesta | dispositiivisista |
illatiivi | dispositiiviseen | dispositiivisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dispositiivisella | dispositiivisilla |
ablatiivi | dispositiiviselta | dispositiivisilta |
allatiivi | dispositiiviselle | dispositiivisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dispositiivisena | dispositiivisina |
translatiivi | dispositiiviseksi | dispositiivisiksi |
abessiivi | dispositiivisetta | dispositiivisitta |
instruktiivi | – | dispositiivisin |
komitatiivi | – | dispositiivisine |
Käännökset muokkaa
1. tahdonvaltainen, sellainen, joka on sovittavissa kesken prosessin
|