duunari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (puhekieltä) työläinen, työntekijä (fyysistä suorittavaa työtä tekevä)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈduːnɑri/
- tavutus: duu‧na‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | duunari | duunarit |
| genetiivi | duunarin | duunarien duunareiden duunareitten |
| partitiivi | duunaria | duunareita duunareja |
| akkusatiivi | duunari; duunarin |
duunarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | duunarissa | duunareissa |
| elatiivi | duunarista | duunareista |
| illatiivi | duunariin | duunareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | duunarilla | duunareilla |
| ablatiivi | duunarilta | duunareilta |
| allatiivi | duunarille | duunareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | duunarina | duunareina |
| translatiivi | duunariksi | duunareiksi |
| abessiivi | duunaritta | duunareitta |
| instruktiivi | – | duunarein |
| komitatiivi | – | duunareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | duunari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- duunari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6