Wikipedia
Katso artikkeli Dysfasia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

dysfasia (12)[1]

  1. kielen ja puheen kehityksen häiriö (F80.1)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈdysfɑˌsiɑ/
  • tavutus: dys‧fa‧si‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dysfasia dysfasiat
genetiivi dysfasian dysfasioiden
dysfasioitten
(dysfasiain)
partitiivi dysfasiaa dysfasioita
akkusatiivi dysfasia;
dysfasian
dysfasiat
sisäpaikallissijat
inessiivi dysfasiassa dysfasioissa
elatiivi dysfasiasta dysfasioista
illatiivi dysfasiaan dysfasioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dysfasialla dysfasioilla
ablatiivi dysfasialta dysfasioilta
allatiivi dysfasialle dysfasioille
muut sijamuodot
essiivi dysfasiana dysfasioina
translatiivi dysfasiaksi dysfasioiksi
abessiivi dysfasiatta dysfasioitta
instruktiivi dysfasioin
komitatiivi dysfasioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dysfasia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

muinaiskreikan dys- + -fasia, merkitsee puhumisen vaikeutta.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12