Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ehjyys (40)

  1. se, että on ehjä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈehjyːs/
  • tavutus: eh‧jyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ehjyys ehjyydet
genetiivi ehjyyden ehjyyksien
partitiivi ehjyyttä ehjyyksiä
akkusatiivi ehjyys;
ehjyyden
ehjyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi ehjyydessä ehjyyksissä
elatiivi ehjyydestä ehjyyksistä
illatiivi ehjyyteen ehjyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ehjyydellä ehjyyksillä
ablatiivi ehjyydeltä ehjyyksiltä
allatiivi ehjyydelle ehjyyksille
muut sijamuodot
essiivi ehjyytenä ehjyyksinä
translatiivi ehjyydeksi ehjyyksiksi
abessiivi ehjyydettä ehjyyksittä
instruktiivi ehjyyksin
komitatiivi ehjyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ehjyyde-
vahva vartalo ehjyyte-
konsonantti-
vartalo
ehjyyt-

Etymologia muokkaa

sanan ehjä vartalosta ehj- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ehjyys Kielitoimiston sanakirjassa