elämäntapa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- yksilölle tai yhteisölle tunnusomainen tapa elää tai toimia
- (sosiologia) arkielämän tapahtumasarja merkityksineen ja pyrkimyksineen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈelæmænˌt̪ɑpɑ/
- tavutus: e‧lä‧män‧ta‧pa
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elämäntapa | elämäntavat |
genetiivi | elämäntavan | elämäntapojen (elämäntapain) |
partitiivi | elämäntapaa | elämäntapoja |
akkusatiivi | elämäntapa; elämäntavan |
elämäntavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elämäntavassa | elämäntavoissa |
elatiivi | elämäntavasta | elämäntavoista |
illatiivi | elämäntapaan | elämäntapoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elämäntavalla | elämäntavoilla |
ablatiivi | elämäntavalta | elämäntavoilta |
allatiivi | elämäntavalle | elämäntavoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elämäntapana | elämäntapoina |
translatiivi | elämäntavaksi | elämäntavoiksi |
abessiivi | elämäntavatta | elämäntavoitta |
instruktiivi | – | elämäntavoin |
komitatiivi | – | elämäntapoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | elämäntava- | |
vahva vartalo | elämäntapa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset muokkaa
Ei saa sekoittaa sanan elintapa kanssa.
Kielitoimiston (Kotus) kanta on, että sanat ovat synonyymejä.
elämäntapa 1. = elintapa. Terveet, säännölliset elämäntavat. Vaatimattomiin elämäntapoihin tottunut. 2. yksilölle t. yhteisölle tunnusomainen, leimallinen tapa elää t. toimia. Amerikkalainen elämäntapa. Liikunta on hänelle elämäntapa.
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanan elämä yksikön genetiivimuodosta elämän ja sanasta tapa
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- elämäntapa Kielitoimiston sanakirjassa