eranto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (merenkulku, geofysiikka) magneettinen deklinaatio, tarkoittaa kulmaa maantieteellisen pohjoissuunnan ja magneettisen pohjoissuunnan välillä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈerɑnt̪o/
- tavutus: e‧ran‧to
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eranto | erannot |
| genetiivi | erannon | erantojen |
| partitiivi | erantoa | erantoja |
| akkusatiivi | eranto; erannon |
erannot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erannossa | erannoissa |
| elatiivi | erannosta | erannoista |
| illatiivi | erantoon | erantoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erannolla | erannoilla |
| ablatiivi | erannolta | erannoilta |
| allatiivi | erannolle | erannoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erantona | erantoina |
| translatiivi | erannoksi | erannoiksi |
| abessiivi | erannotta | erannoitta |
| instruktiivi | – | erannoin |
| komitatiivi | – | erantoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | eranno- | |
| vahva vartalo | eranto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. magneettinen deklinaatio, tarkoittaa kulmaa maantieteellisen pohjoissuunnan ja magneettisen pohjoissuunnan välillä
|
|