erittelijä

Suomi

Substantiivi

erittelijä (12)

henkilö, joka erittelee

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	erittelijä	erittelijät
genetiivi	erittelijän	erittelijöiden erittelijöitten (erittelijäin)
partitiivi	erittelijää	erittelijöitä
akkusatiivi	erittelijä; erittelijän	erittelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	erittelijässä	erittelijöissä
elatiivi	erittelijästä	erittelijöistä
illatiivi	erittelijään	erittelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	erittelijällä	erittelijöillä
ablatiivi	erittelijältä	erittelijöiltä
allatiivi	erittelijälle	erittelijöille
muut sijamuodot
essiivi	erittelijänä	erittelijöinä
translatiivi	erittelijäksi	erittelijöiksi
abessiivi	erittelijättä	erittelijöittä
instruktiivi	–	erittelijöin
komitatiivi	–	erittelijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	erittelijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka erittelee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

erittelijä Kielitoimiston sanakirjassa