Katso myös: eufória

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

euforia (12)[1]

  1. (lääketiede) sairaalloinen tai keinotekoisesti aikaansaatu hyvänolontunne

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈeu̯foˌriɑ/
  • tavutus: eu‧fo‧ri‧a

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi euforia euforiat
genetiivi euforian euforioiden
euforioitten
(euforiain)
partitiivi euforiaa euforioita
akkusatiivi euforia;
euforian
euforiat
sisäpaikallissijat
inessiivi euforiassa euforioissa
elatiivi euforiasta euforioista
illatiivi euforiaan euforioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi euforialla euforioilla
ablatiivi euforialta euforioilta
allatiivi euforialle euforioille
muut sijamuodot
essiivi euforiana euforioina
translatiivi euforiaksi euforioiksi
abessiivi euforiatta euforioitta
instruktiivi euforioin
komitatiivi euforioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo euforia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vastakohdat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • euforia Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

euforia

  1. euforia

Portugali muokkaa

Substantiivi muokkaa

euforia

  1. euforia

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

euforia  (suku puuttuu)

  1. euforia

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12