fennomaani
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
fennomaani (5)
- suomenkiihkoinen, suomenmielinen
- (historia) 1850-luvulta lähtien suomen kielen ja suomenkielisten oikeuksia ajava henkilö
- Ruotsalaiset lehdet löytävät tähän vaan yhden selityksen, saman muka, joka heillä aina on käsillä, nimittäin fennomanein kiihoitukset. Kummalliset pedot nuo fennomanit ovatkin; ei ainoastaan kaikki epäjärjestys maamme sisällisissä oloissa ole fennomanein syy, he vielä levittävät lisäksi vääriä käsityksiä ulkomaillekin, kukatiesi aina Hottentottien keskuuteen![1]
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈfenːoˌmɑːni/
- tavutus: fen‧no‧maa‧ni
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fennomaani | fennomaanit |
| genetiivi | fennomaanin | fennomaanien (fennomaanein) |
| partitiivi | fennomaania | fennomaaneja |
| akkusatiivi | fennomaani; fennomaanin |
fennomaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fennomaanissa | fennomaaneissa |
| elatiivi | fennomaanista | fennomaaneista |
| illatiivi | fennomaaniin | fennomaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fennomaanilla | fennomaaneilla |
| ablatiivi | fennomaanilta | fennomaaneilta |
| allatiivi | fennomaanille | fennomaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fennomaanina | fennomaaneina |
| translatiivi | fennomaaniksi | fennomaaneiksi |
| abessiivi | fennomaanitta | fennomaaneitta |
| instruktiivi | – | fennomaanein |
| komitatiivi | – | fennomaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fennomaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- fennomaani Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen olot katseltuna Venäjällä. Hämäläinen no 49, 07.12.1871. Digitoitu versio