habitaatti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- elinympäristö, ympäristö, jossa tietty eliölaji elää tai voi elää
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑbiˌt̪ɑːt̪ːi/
- tavutus: ha‧bi‧taat‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | habitaatti | habitaatit |
| genetiivi | habitaatin | habitaattien (habitaattein) |
| partitiivi | habitaattia | habitaatteja |
| akkusatiivi | habitaatti; habitaatin |
habitaatit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | habitaatissa | habitaateissa |
| elatiivi | habitaatista | habitaateista |
| illatiivi | habitaattiin | habitaatteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | habitaatilla | habitaateilla |
| ablatiivi | habitaatilta | habitaateilta |
| allatiivi | habitaatille | habitaateille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | habitaattina | habitaatteina |
| translatiivi | habitaatiksi | habitaateiksi |
| abessiivi | habitaatitta | habitaateitta |
| instruktiivi | – | habitaatein |
| komitatiivi | – | habitaatteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | habitaati- | |
| vahva vartalo | habitaatti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. elinympäristö, ympäristö, jossa tietty eläin elää tai voi elää
|
Aiheesta muualla muokkaa
- habitaatti Kielitoimiston sanakirjassa
- habitaatti Tieteen termipankissa