haiku
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
haiku (1)
- alkuperältään japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa tavut on jaettu säkeisiin suhteessa 5-7-5
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑi̯ku/
- tavutus: hai‧ku
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haiku | haikut |
| genetiivi | haikun | haikujen |
| partitiivi | haikua | haikuja |
| akkusatiivi | haiku; haikun |
haikut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haikussa | haikuissa |
| elatiivi | haikusta | haikuista |
| illatiivi | haikuun | haikuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haikulla | haikuilla |
| ablatiivi | haikulta | haikuilta |
| allatiivi | haikulle | haikuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haikuna | haikuina |
| translatiivi | haikuksi | haikuiksi |
| abessiivi | haikutta | haikuitta |
| instruktiivi | – | haikuin |
| komitatiivi | – | haikuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haiku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- samaa merkitsevästä japanin sanasta 俳句 (haiku) < keskikiinan sanoista 俳 (bɛj, ’rinnakkainen’) ja 句 (kjù, ’rivi’)
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- haiku Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haiku | haiut |
| genetiivi | haiun | haikujen |
| partitiivi | haikua | haikuja |
| akkusatiivi | haiku; haiun |
haiut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haiussa | haiuissa |
| elatiivi | haiusta | haiuista |
| illatiivi | haikuun | haikuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haiulla | haiuilla |
| ablatiivi | haiulta | haiuilta |
| allatiivi | haiulle | haiuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haikuna | haikuina |
| translatiivi | haiuksi | haiuiksi |
| abessiivi | haiutta | haiuitta |
| instruktiivi | – | haiuin |
| komitatiivi | – | haikuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | haiu- | |
| vahva vartalo | haiku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
mahdollisesti haja-vartalosta[1]
Vastineita lähikielissä: karjalan haiku ’savu, häkä’, viron haige ’sairas’ sekä mahdollisesti vatjan haikar ’häkä, haiku, katku’.[2]
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (slangia) hatsi
Aiheesta muualla muokkaa
- haiku Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana haikea.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana haikea.