hassuttanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
hassuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hassuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hassuttanut | hassuttaneet |
| genetiivi | hassuttaneen | hassuttaneiden hassuttaneitten |
| partitiivi | hassuttanutta | hassuttaneita |
| akkusatiivi | hassuttanut; hassuttaneen | hassuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hassuttaneessa | hassuttaneissa |
| elatiivi | hassuttaneesta | hassuttaneista |
| illatiivi | hassuttaneeseen | hassuttaneisiin hassuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hassuttaneella | hassuttaneilla |
| ablatiivi | hassuttaneelta | hassuttaneilta |
| allatiivi | hassuttaneelle | hassuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hassuttaneena | hassuttaneina |
| translatiivi | hassuttaneeksi | hassuttaneiksi |
| abessiivi | hassuttaneetta | hassuttaneitta |
| instruktiivi | – | hassuttanein |
| komitatiivi | – | hassuttaneine |