hassuttava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
hassuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hassuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hassuttava | hassuttavat |
| genetiivi | hassuttavan | hassuttavien (hassuttavain) |
| partitiivi | hassuttavaa | hassuttavia |
| akkusatiivi | hassuttava; hassuttavan | hassuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hassuttavassa | hassuttavissa |
| elatiivi | hassuttavasta | hassuttavista |
| illatiivi | hassuttavaan | hassuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hassuttavalla | hassuttavilla |
| ablatiivi | hassuttavalta | hassuttavilta |
| allatiivi | hassuttavalle | hassuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hassuttavana | hassuttavina |
| translatiivi | hassuttavaksi | hassuttaviksi |
| abessiivi | hassuttavatta | hassuttavitta |
| instruktiivi | – | hassuttavin |
| komitatiivi | – | hassuttavine |