haukahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
haukahdus (39)
- koiran tai muun koiraeläimen lyhyt yksittäinen haukkuääni
- Ketun suusta pääsi ulvahduksen tapainen haukadus.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhɑu̯kɑhdus/
- tavutus: hau‧kah‧dus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haukahdus | haukahdukset |
| genetiivi | haukahduksen | haukahdusten haukahduksien |
| partitiivi | haukahdusta | haukahduksia |
| akkusatiivi | haukahdus; haukahduksen |
haukahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haukahduksessa | haukahduksissa |
| elatiivi | haukahduksesta | haukahduksista |
| illatiivi | haukahdukseen | haukahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haukahduksella | haukahduksilla |
| ablatiivi | haukahdukselta | haukahduksilta |
| allatiivi | haukahdukselle | haukahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haukahduksena | haukahduksina |
| translatiivi | haukahdukseksi | haukahduksiksi |
| abessiivi | haukahduksetta | haukahduksitta |
| instruktiivi | – | haukahduksin |
| komitatiivi | – | haukahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haukahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haukahdus- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- haukahdus Kielitoimiston sanakirjassa