Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

heilimöitsevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä heilimöidä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heilimöitsevä heilimöitsevät
genetiivi heilimöitsevän heilimöitsevien
(heilimöitseväin)
partitiivi heilimöitsevää heilimöitseviä
akkusatiivi heilimöitsevä; heilimöitsevän heilimöitsevät
sisäpaikallissijat
inessiivi heilimöitsevässä heilimöitsevissä
elatiivi heilimöitsevästä heilimöitsevistä
illatiivi heilimöitsevään heilimöitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi heilimöitsevällä heilimöitsevillä
ablatiivi heilimöitsevältä heilimöitseviltä
allatiivi heilimöitsevälle heilimöitseville
muut sijamuodot
essiivi heilimöitsevänä heilimöitsevinä
translatiivi heilimöitseväksi heilimöitseviksi
abessiivi heilimöitsevättä heilimöitsevittä
instruktiivi heilimöitsevin
komitatiivi heilimöitsevine