Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

heilutus (39)

  1. heiluttaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhei̯lut̪us/
  • tavutus: hei‧lu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heilutus heilutukset
genetiivi heilutuksen heilutusten
heilutuksien
partitiivi heilutusta heilutuksia
akkusatiivi heilutus;
heilutuksen
heilutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi heilutuksessa heilutuksissa
elatiivi heilutuksesta heilutuksista
illatiivi heilutukseen heilutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi heilutuksella heilutuksilla
ablatiivi heilutukselta heilutuksilta
allatiivi heilutukselle heilutuksille
muut sijamuodot
essiivi heilutuksena heilutuksina
translatiivi heilutukseksi heilutuksiksi
abessiivi heilutuksetta heilutuksitta
instruktiivi heilutuksin
komitatiivi heilutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heilutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
heilutus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hännänheilutus

Aiheesta muualla muokkaa