henkivä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
henkivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä henkiä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | henkivä | henkivät |
| genetiivi | henkivän | henkivien (henkiväin) |
| partitiivi | henkivää | henkiviä |
| akkusatiivi | henkivä; henkivän | henkivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | henkivässä | henkivissä |
| elatiivi | henkivästä | henkivistä |
| illatiivi | henkivään | henkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | henkivällä | henkivillä |
| ablatiivi | henkivältä | henkiviltä |
| allatiivi | henkivälle | henkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | henkivänä | henkivinä |
| translatiivi | henkiväksi | henkiviksi |
| abessiivi | henkivättä | henkivittä |
| instruktiivi | – | henkivin |
| komitatiivi | – | henkivine |