Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hiomo (2)

  1. laitos tai tila, jossa hiotaan

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhiomo/
  • tavutus: hi‧o‧mo

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiomo hiomot
genetiivi hiomon hiomojen
hiomoiden
hiomoitten
partitiivi hiomoa hiomoita
hiomoja
akkusatiivi hiomo;
hiomon
hiomot
sisäpaikallissijat
inessiivi hiomossa hiomoissa
elatiivi hiomosta hiomoista
illatiivi hiomoon hiomoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiomolla hiomoilla
ablatiivi hiomolta hiomoilta
allatiivi hiomolle hiomoille
muut sijamuodot
essiivi hiomona hiomoina
translatiivi hiomoksi hiomoiksi
abessiivi hiomotta hiomoitta
instruktiivi hiomoin
komitatiivi hiomoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiomo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä hioa (hio- + -mo)

Käännökset muokkaa