hiota (74-D) (taivutus[luo])
- erittää hikeä, hikoilla
- tulla pinnaltaan kosteaksi
-
- IPA: /ˈhiot̪ɑˣ/
- tavutus: hi‧o‧ta
Aiheesta muualla
muokkaa
- hiota Kielitoimiston sanakirjassa
hiota
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä hiottaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä hiottaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä hiottaa
