hirvivaara
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kasvanut hirvikolarin todennäköisyys, osoitetaan liikennemerkeillä, joilla merkitään hirvien tien ylityspaikat
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhirʋiˌʋɑːrɑ/
- tavutus: hir‧vi‧vaa‧ra
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hirvivaara | hirvivaarat |
genetiivi | hirvivaaran | hirvivaarojen (hirvivaarain) |
partitiivi | hirvivaaraa | hirvivaaroja |
akkusatiivi | hirvivaara; hirvivaaran |
hirvivaarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hirvivaarassa | hirvivaaroissa |
elatiivi | hirvivaarasta | hirvivaaroista |
illatiivi | hirvivaaraan | hirvivaaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hirvivaaralla | hirvivaaroilla |
ablatiivi | hirvivaaralta | hirvivaaroilta |
allatiivi | hirvivaaralle | hirvivaaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hirvivaarana | hirvivaaroina |
translatiivi | hirvivaaraksi | hirvivaaroiksi |
abessiivi | hirvivaaratta | hirvivaaroitta |
instruktiivi | – | hirvivaaroin |
komitatiivi | – | hirvivaaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hirvivaara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- hirvivaara Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9