Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

horjahdus (39)

  1. horjahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhorjɑhdus/
  • tavutus: hor‧jah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi horjahdus horjahdukset
genetiivi horjahduksen horjahdusten
horjahduksien
partitiivi horjahdusta horjahduksia
akkusatiivi horjahdus;
horjahduksen
horjahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi horjahduksessa horjahduksissa
elatiivi horjahduksesta horjahduksista
illatiivi horjahdukseen horjahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi horjahduksella horjahduksilla
ablatiivi horjahdukselta horjahduksilta
allatiivi horjahdukselle horjahduksille
muut sijamuodot
essiivi horjahduksena horjahduksina
translatiivi horjahdukseksi horjahduksiksi
abessiivi horjahduksetta horjahduksitta
instruktiivi horjahduksin
komitatiivi horjahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo horjahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
horjahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä horjahtaa (horjahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa