Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hugenotti (5-C)

  1. (historia) ranskalainen protestantti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhugeˌnot̪ːi/
  • tavutus: hu‧ge‧not‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hugenotti hugenotit
genetiivi hugenotin hugenottien
(hugenottein)
partitiivi hugenottia hugenotteja
akkusatiivi hugenotti;
hugenotin
hugenotit
sisäpaikallissijat
inessiivi hugenotissa hugenoteissa
elatiivi hugenotista hugenoteista
illatiivi hugenottiin hugenotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hugenotilla hugenoteilla
ablatiivi hugenotilta hugenoteilta
allatiivi hugenotille hugenoteille
muut sijamuodot
essiivi hugenottina hugenotteina
translatiivi hugenotiksi hugenoteiksi
abessiivi hugenotitta hugenoteitta
instruktiivi hugenotein
komitatiivi hugenotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hugenoti-
vahva vartalo hugenotti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa