Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

huokoisuus (40)

  1. se, että on huokoinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhuo̯koi̯suːs/
  • tavutus: huo‧koi‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huokoisuus huokoisuudet
genetiivi huokoisuuden huokoisuuksien
partitiivi huokoisuutta huokoisuuksia
akkusatiivi huokoisuus;
huokoisuuden
huokoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi huokoisuudessa huokoisuuksissa
elatiivi huokoisuudesta huokoisuuksista
illatiivi huokoisuuteen huokoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi huokoisuudella huokoisuuksilla
ablatiivi huokoisuudelta huokoisuuksilta
allatiivi huokoisuudelle huokoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi huokoisuutena huokoisuuksina
translatiivi huokoisuudeksi huokoisuuksiksi
abessiivi huokoisuudetta huokoisuuksitta
instruktiivi huokoisuuksin
komitatiivi huokoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo huokoisuude-
vahva vartalo huokoisuute-
konsonantti-
vartalo
huokoisuut-

Etymologia muokkaa

sanan huokoinen vartalosta huokois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa