husaari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
husaari (6)
- alun perin unkarilainen kevyen ratsuväen sotilas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhusɑːri/
- tavutus: hu‧saa‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | husaari | husaarit |
| genetiivi | husaarin | husaarien husaareiden husaareitten |
| partitiivi | husaaria | husaareita husaareja |
| akkusatiivi | husaari; husaarin |
husaarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | husaarissa | husaareissa |
| elatiivi | husaarista | husaareista |
| illatiivi | husaariin | husaareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | husaarilla | husaareilla |
| ablatiivi | husaarilta | husaareilta |
| allatiivi | husaarille | husaareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | husaarina | husaareina |
| translatiivi | husaariksi | husaareiksi |
| abessiivi | husaaritta | husaareitta |
| instruktiivi | – | husaarein |
| komitatiivi | – | husaareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | husaari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- husaari Kielitoimiston sanakirjassa