Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hyhmä (10)[1]

  1. veteen sekoittunut lumi ja jäähile, sohjo, varsinkin keväällä vesistön pinnalla
    Reikäkauha on oivallinen väline hyhmän poistoon pilkkiavannosta.
  2. (kuvaannollisesti) yksiselitteisen selkeän este, jonka usein toivotaan vielä poistuvan
    olla hyhmää

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhyhmæ/
  • tavutus: hyh‧mä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hyhmä hyhmät
genetiivi hyhmän hyhmien
(hyhmäin)
partitiivi hyhmää hyhmiä
akkusatiivi hyhmä;
hyhmän
hyhmät
sisäpaikallissijat
inessiivi hyhmässä hyhmissä
elatiivi hyhmästä hyhmistä
illatiivi hyhmään hyhmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hyhmällä hyhmillä
ablatiivi hyhmältä hyhmiltä
allatiivi hyhmälle hyhmille
muut sijamuodot
essiivi hyhmänä hyhminä
translatiivi hyhmäksi hyhmiksi
abessiivi hyhmättä hyhmittä
instruktiivi hyhmin
komitatiivi hyhmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hyhmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • hyhmä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10