hymy
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kasvoilla, erityisesti huulilla ja suupielissä, myös silmissä ja silmien seudulla näkyvä iloista suhtautumista, joskus myös ironiaa tai halveksuntaa, viestivä ilme
- Hän hymyili niin, että hänen kasvonsa loistivat kuin Naantalin aurinko.
- Naapuri ei voinut muuta kuin hymyillä kateellisena ja happamana.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhymy/
- tavutus: hy‧my
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hymy | hymyt |
| genetiivi | hymyn | hymyjen |
| partitiivi | hymyä | hymyjä |
| akkusatiivi | hymy; hymyn |
hymyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hymyssä | hymyissä |
| elatiivi | hymystä | hymyistä |
| illatiivi | hymyyn | hymyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hymyllä | hymyillä |
| ablatiivi | hymyltä | hymyiltä |
| allatiivi | hymylle | hymyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hymynä | hymyinä |
| translatiivi | hymyksi | hymyiksi |
| abessiivi | hymyttä | hymyittä |
| instruktiivi | – | hymyin |
| komitatiivi | – | hymyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hymy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kasvoilla, erityisesti huulilla ja suupielissä, myös silmissä ja silmien seudulla näkyvä iloista suhtautumista tai halveksuntaa viestivä ilme
Liittyvät sanat muokkaa
hymyily, katkera hymy, virne, virnistys
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
dollarihymy, hymykuoppa, hymylihas, hymynhäive, hymynhäivä, hymynkare, hymykuoppa, hymynväre, hymypoika, hymytyttö, ivahymy, kestohymy
Idiomit muokkaa
- hymy hyytyy
Aiheesta muualla muokkaa
- hymy Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1