hyypiä
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hyypiä (12)
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyypiä | hyypiät |
| genetiivi | hyypiän | hyypiöiden hyypiöitten (hyypiäin) |
| partitiivi | hyypiää | hyypiöitä |
| akkusatiivi | hyypiä; hyypiän |
hyypiät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyypiässä | hyypiöissä |
| elatiivi | hyypiästä | hyypiöistä |
| illatiivi | hyypiään | hyypiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyypiällä | hyypiöillä |
| ablatiivi | hyypiältä | hyypiöiltä |
| allatiivi | hyypiälle | hyypiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyypiänä | hyypiöinä |
| translatiivi | hyypiäksi | hyypiöiksi |
| abessiivi | hyypiättä | hyypiöittä |
| instruktiivi | – | hyypiöin |
| komitatiivi | – | hyypiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyypiä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
sana on rakenteensa perusteella todennäköisesti -(j)ä-johdos jostakin toisesta sanasta[1]tarkenna; Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[2].