Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ilmastus (39)

  1. ilmastaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈilmɑst̪us/
  • tavutus: il‧mas‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmastus ilmastukset
genetiivi ilmastuksen ilmastusten
ilmastuksien
partitiivi ilmastusta ilmastuksia
akkusatiivi ilmastus;
ilmastuksen
ilmastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmastuksessa ilmastuksissa
elatiivi ilmastuksesta ilmastuksista
illatiivi ilmastukseen ilmastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmastuksella ilmastuksilla
ablatiivi ilmastukselta ilmastuksilta
allatiivi ilmastukselle ilmastuksille
muut sijamuodot
essiivi ilmastuksena ilmastuksina
translatiivi ilmastukseksi ilmastuksiksi
abessiivi ilmastuksetta ilmastuksitta
instruktiivi ilmastuksin
komitatiivi ilmastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ilmastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ilmastus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä ilmastaa (ilmast- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ilmastusallas

Aiheesta muualla muokkaa